Niin äkkiä lähdit. Varoitit hetken ennen. Halunnut et rakkaittesi itkevän hupenevaa aikaa. Tulit ovelle vastaan, varjonasi ystäväni, pinnistit voimasi tervehdykseen, kuin se tärkeintä maailmas ois. Kadun niin paljon. Hetkiä, joina en sulle löytänyt aikaa, jota luulon olevan loputtomiin. Kun vein sinut kävelylle tienlaitaan sen sijaan että olisin vienyt metsään, jonka tuoksuja niin rakastit. Olisit ansainnut …